sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Enterrement de Vie de Jeune Fille

Ystävälläni oli polttarit helmikuun viimeisenä lauantaina. Kävimme hakemassa hänet aamulla kotoaan morsiusneitojen ja kaason kanssa, ja iskimme hänelle kartan kouraan, jonka avulla morsion oli luovittava päivä läpi.
Valveutuneimmat kenties tässä kohtaa arvaavatkin, että kartan laadin ~minä~

Kuka arvaa, mistä kaupungista tässä "Suomen Pariisissa" on kyse?

Teemana oli siis löyhähkösti Pariisi.
Tein kartan kahdelle yhteenliimatulle A3-arkille, laadittuani ensin noin miljoona varsiota siitä, minne paikat menevät ja kuinka saan vihjeet mahdutettua. (Ja silti onnistuin sijoittamaan etappi numero kakkosen traagillisesti väärään kohtaan! Pah!) Ideana oli siis, että kartan ja annettujen vihjeiden avulla morsiamemme johdattaisi meidät jo kaikkien muiden tietämiin paikkoihin. Täytyy sanoa, että hän suoriutui tehtävästä erinomaisesti, ottaen huomioon että häneltä evättiin älylaitteiden myötä pääsy ranskan kielen käännöskoneisiin.


Kartanlaatijan ranska on myös hieman ruosteessa, mutta lukiovuosistani on sen verran aikaa, että se sallittakoon, vaikken ihan olekaan antanut kielitaitoni kuolla, vaan ylläpitänyt sitä kaikilla siisteillä ranskalaisilla ajanvietteillä.


Minulla olikin onnekkaasti Pariisi-teemaisia papereita varastossa, ja kartta lähtikin rakentumaan mukavan loogisesti. Kyllä se "muutamia" työtunteja vaati, mutta onneksi aloitin ajoissa.

Lisäksi laadin Vaimodiplomin, joka täytettiin viimeisessä etapissa, joka siis oli tulevan hääparin ensikohtaamisbaari.


Itsehän en tätä päässyt todistamaan, sillä tipahdin kyydistä juurikin noin niinkun siinä vaiheessa. Ikä ei tule yksin, se tulee känniväsymyksen kanssa.

Mutta ei nyt vielä hypätä siihen, sillä päivä oli täytetty hupaisilla puuhasteluilla.






Kuten karjalanpiirakoiden tekemisellä! Morsiamen tuleva aviomies on Itä-Suomesta kotoisin, ja siellä karjalanpiirakat ovat osa ruokaympyrää.
Kolmasosa.

Tässä avomieheni ja minun taidonnäytteet






Aamupäivään sisältyi myös ranskalaistyylinen brunssi ja yleistä ilakointia.

Tässä minun ja avomieheni taidonnäytteet



Lisäksi maalasimme munia!
Ja kyllä, huonot munavitsit seurasivat toistaan.

Keskittyneisyyden voi melkein maistaa


KISS-muna, tottakai

Ja sitten olikin aika lähteä kierrokselle! Josta minulla ei ole lainkaan kuvia! Saatte siis kuvitella, miltä näyttävät aviomiestesti koulun pihalla, paidanviikkaus ja sukkien lajittelu toisen koulun pihalla, poliittinen yhteislaulanto järjestön tiloissa ja sivistynyt siiderinjuonti keskellä päivää.

Ohjelmaan kuului myös tankotanssi, johon en osallistunut, koska olen enemmän jooganaisia. Ja koska minulla ei ollut sopivaa asustusta. Toimin siis dokumentoijana, mutta en nyt ala laittamaan julkiseksi toisten tankoapinointia, vaikka se toki ylevän sulava näky olikin.

Seuraavaksi suuntasimme Mieskuoron saunatiloihin!

Kaikki on ihan ines täs skenes



Ajattelin, että lopettaisin tähän hehkeään kuvaan minusta ja vaimomateriaalista


mutta ei me edes yhdessä olla näin korskeita:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti